Matkakertomus 8.-15.8. 2014

Kävimme Aleksinin koiratarhalla tänä vuonna ensimmäisen kerran toukokuussa. Nyt toisella kerralla elokuussa tarkoituksemme oli tuoda Pinzer itsellemme ja Zorro hänet varanneelle perheelle. Suunnitelmaa jouduttiin kuitenkin muuttamaan tällä kertaa peräti onnekkaasti.

Saapumispäivä perjantai ja viikonloppu kuluivat tarhalla koiria huoltaessa ja osaltani myös Aleksinin seurassa.  Hänellä on vuokralla kilometrinen maakaista heti hiekkarantojen takana ja siellä kymmenkunta hevosta ja ponia aitauksessa turisteja varten. Asiakkaita pistelehti harvakseltaan. Päivän tulot vaihtelivat 60-120 levan (30-60 euroa) välillä. Se on paljon rahaa maassa, jossa kahvilatyöntekijä ansaitsee sata euroa kuukaudessa.

ratsuja

Aleksinin apulainen (vas), pikkupoika Moskovasta, Aleksinin tytär Alexandra ja pojan yhdysvaltalainen nanny.

Sesonki on kuitenkin lyhyt, maanvuokraaja vie puolet bruttotuloista ja kahden työmiehen palkka lohkaisee vielä noin 600 euroa. Ja kuten Aleksin sanoi; heti kun hevoset lopettavat työskentelyn, ne alkavat syömään.

Asiakkaat olivat kirjavaa joukkoa: perheitä, venäläisiä nuoriapareja ja yhdysvaltalainen nuorehko nainen, joka työskenteli moskovalaismiljonäärin pikkupojan nannyna eli lastenhoitajana. Naisen mukaan Helsinki oli ”very nice” ja hän tekee oligarkin leivissä ”good money.” Jenkkejä kun rahasta puhuminen ei hävetä. Nainen tuntui kovasti ihmettelevän rescue-harrastustamme kaukana Suomesta ja kysyi, miksi emme pelasta ensiksi omia katukoiriamme. Kerroin, ettei niitä meillä ole.

Lääkäri lännen malliin

Maanantaina Aleksin vei meidät Zorron ja Pinzerin kanssa Varnassa toimivan eläinlääkärin luo.

Mitä Bulgarian eläinlääkintään tulee, joidenkin ennakkoluuloissa väikkyy ehkä joku hyljätyn kasarmin hevosvälskärin tiloihin kyhätty huoneentapainen ja mahorkkaa poltteleva, sänkinen ja ynseä virkaheitto eläinlääkintäkapteeni verkkopaidassaan.

Seinänraossa ruostunut kirurginveitsi, amputaatiosaha, puoli litraa vetävä injektioruisku kynänvahvuisine neuloineen ja ruskeassa apteekkipurkissa kolmatta kiloa homeisia pillereitä kaikkien eläinten kaikkiin vaivoihin. Ehkä myös vihjaileva käytös tarkoituksena osoittaa, että tarvittavat leimat saisi ostaa Marlboro-kartongilla ja sukkahousuilla.

tsvetan

Laaja verenkuva valmistumassa.

Tsvetan Dragnevin vastaanotolla etenkään ei ole tuollaista ja asema on parhaasta päästä jopa suomalaisella mittapuulla. Moitteettomaan lääkärinasuun pukeutunut Tsvetan puhuu hyvää englantia, tuntee sekä EU:n että Suomen tuontisäännöt ja toimii niiden mukaisesti. Tsvetan tarkisti koirat, luki sirut, varmisti rabies-rokotteiden voimassaolon ja määräajat, teki veritestit ja muutkin maahantuonnin vaatimat alkutoimenpiteet.

tsvetan

Yhdistyksen käyttämällä eläinlääkäriasemalla on hyvä varustus, myös röntgen.

Asemalla on röntgenlaitteisto ja ajanmukainen testi- ja laboratoriovälineistö. Esimerkiksi verenkuva saatiin odottaessa. Aseman yhteydessä toimii myös Tsvetanin vaimon Nellyn hoitama myymälä ja apteekki kaikkine Suomestakin tuttuine tuotemerkkeineen. Tällaista asiantuntevaa, yhdeltä luukulta saatavaa ja vieläpä nopeaa palvelua toivoisi Suomeenkin. 

tsvetan

Ruoat, shampoot, lääkkeet, röntgen, laboratorio- ja eläinlääkäripalvelut - kaikki - yhdellä käynnillä. Olisiko tästä jotain opittavaa meillekin?

Hankimme Minnan pyynnöstä Nellyn ja Tsvetanin apteekista madotuslääkkeet kaikille Aleksinin tarhan koirille yhdistyksen lukuun. Ne jakaisimme seuraavana päivänä. Yhden kotikoiran madottaminen ei ole temppukaan, mutta miten antaa tablettimuodossa olevat lääkkeet noin 30 irtokoiralle? Apu löytyi rautakaupasta.

Väriä turkkiin

Koska emme tunteneet kaikkia koiria, kirjanpito siitä kuka on saanut lääkkeensä, ei olisi ollut mahdollista vieläpä makupalojen perässä riehuvan koiralauman keskellä.

Lääkkeensä saanut koira piti ilmeisesti merkitä jotenkin ja siihen hankimme sinistä maalia sisältävän spray-purkin. Pillerit eivät olisi kelvanneet sellaisinaan, joten ne piti kätkeä makupaloihin. Paikallisen nurkkakaupan eli ”supermarketin” omistaja ei ollut uskoa, että haluamme ostaa koko makkaravuoan tyhjäksi parin nakin sijaan. Arveli varmaan, että ”ingleseillä” on illalla suuret juhlat.

madotus

Vielä yksi makkaranpala, joohan?

Rohkeimmat koirat ottivat lääkkeillä höystetyt makupalansa kädestä, mutta siinäkin oli pieni käytännön ongelmansa, sillä tabletit eivät tahtoneet tulla hotkituiksi makupalan mukana. Merkitseminenkään ei aina onnistunut, sillä sprayn käärmemäinen sihinä pelotti koiria.

Arimmille koirille makupala piti vain heittää ja katsoa perään, että lääkekin tuli niellyksi. Sitä ennen muun lauman huomio piti vetää toisaalle. Iltaan mennessä jokainen koira oli saanut kuurinsa.

Paperit jumissa

Koska Zorro oli tarkoitus tuoda yhdistyksen lukuun, tuontia koskivat samat Traces-säännöt kuin kaupallista tuontia ja vaati asioimista virkaeläinlääkärillä.

Pian kävi ilmi, etteivät paperit ehtisi valmiiksi lomien vuoksi ja Zorron tulo siirtyi muutamalla viikolla. Olimme jo varanneet koirapaikan lentokoneeseen ja koska meillä oli tilaa, päätimme tuoda myös Belzon itsellemme peruutuspaikalla. Belzon onneksi hänellä oli siru, passi, säädetynikäinen rabiesrokote ja aikakin riitti vaadittaviin loishäätöihin sekä moniin muihin lääkärin toimiin.

belzo

Belzo keväällä kuvattuna. Se näytti kärsivän huskyna helteistä muita koiria enemmän.

Koska koiran, sijoituspaikan ja tuojan vaihtuessa kyse oli yksityisestä tuonnista omaan lukuumme, virkaeläinlääkäriä ei tarvinnut  vaivata. Muilta osin prosessi oli sama ja lääkärintarkastuksineen ja kaikkineen yhtä pikkutarkka kuin niin kutsutussa kaupallisessa tuonnissa.

Aitauksessa vuosikaudet asunut Belzo oli huonossa kunnossa, likainen, kirppujen vaivaama ja ilmeisen väsynyt samassa aitauksessa riehuvan pentulauman sähellykseen. Arvelimme sen kuitenkin kestävän matkan ja kuntoutuvan luonamme. 

Hello, Mr. Finlandia!

Eräänä iltana hotellin terassilla istui hilpeä seurue paikallisia rakennusmiehiä ja he pyysivät minua liittymään seuraansa. Mikäpäs siinä, sillä Kavarna on mukava ja turvallinen pikkukaupunki, jossa ei tarvitse pitää lompakostaan kiinni saati vilkuilla taakseen. Kaupan kassalta annetaan aina kuitti ja ostosten loppusumma tarkistetaan useissa paikoissa toiseen ja kolmanteenkin kertaan. Näin vaikka hymy ei kuulukaan palvelukulttuuriin.

Osoittautui, että minulla ja vaimollani oli pikkukaupungissa jo jonkinlainen maine koiraihmisinä. Nimekseni he olivat antaneet komealta kalskahtavan Finlandian. Kommunikointi sujui saksaksi ja ranskaksi, eli kielillä, joita kukaan meistä ei puhunut kolmea sanaa enempää. Mutta hauskaa oli.

Hotellin edessä päivystävä koira Alepan kassista leijuvan makkaranhajun houkuttamana. Koira edustaa näöltään alueella kenties yleisintä "sekarotua" . Vihaisuutta näissä tai muissakaan katukoirissa ei esiinny.

Illan kuluessa myös hotellin omistajatar istui puheillemme. Olin kuullut Aleksinilta, että nainen oli jäänyt leskeksi täpärällä hetkellä: hotelli, jonka edessä istuimme, oli valmistunut luovutuskuntoon. Rakennusmestari, tarkastajat ja omistaja olivat kiivenneet lopputarkastusta tehdessään hotellin katolle. Mies oli livennyt sieltä alas ja löytynyt kuolleena sananmukaisestikin kaiken elämäntyönsä edestä. Hotelli velkoineen jäi leskelle, joka näytti mitenkuten pärjäävän.

Omistajatar kertoi, että työntekijäkulut ovat 240 levaa (n. 120 euroa) kuukaudessa, joista 40 levaa menee sivukuluihin. Käteen jää siis vähemmän kuin 200 levaa, alle sikäläisen virallisen köyhyysrajan, ja paikallisten onkin hyvin vaikea tulla toimeen.

Eniten sekä yritysten että yksityisten kansalaisten kukkaroa tuntuvat rasittavan sähkön, kaasun, veden ja tietoliikenneyhteyksien sekä nestemäisten polttoaineiden hinnat. Ei sattumalta, sillä nuo palvelut on aikoinaan yksityistetty joko eurooppalaisille jättifirmoille tai kaatuneen sosialistihallinnon virkamiehille ja monista on muodostettu vähintäänkin alueellinen monopoli. Hinnat ovat sen mukaiset ja ne pitää suhteuttaa vielä palkkatasoon.

torille

Kavarnassa liikutaan hevospelillä aika yleisesti. Myös aaseja näkee torikauppiaiden kärryjen edessä. Yleisin myyntiartikkeli elokuun puolessavälissä oli kurpitsa. Niitä oli tarjolla isoina kasoina myös valtateiden varsien kojuissa.

Virallisten tilastojen mukaan Suomen keskimääräinen palkkataso olisi noin yhdeksänkertainen Bulgariaan runsaaseen 700 levaan verrattuna. Arkipäivän totuus on kuitenkin toinen, sillä Bulgarian palkkaerot ovat Suomea suuremmat. Mutta jo ”viralliseen” palkkatasoon suhteutettuna meikäläinen satasen sähkölasku kasvaisi noin 500 euroksi ja diesel maksaisi 12 euroa litralta, sillä se on euromääräisesti lähes Suomen hinnoissa. Tuo kannattaa muistaa, sillä Aleksinin polttoainekulut pelkän yhden adoptiokoiran tuomiseksi maksavat palkansaajan 2,5 viikon tulojen verran.

EU on vaatinut purkamaan ainakin sähkömonopolit, mutta ei ole oikeasti tehnyt asialle yhtään mitään. Joku voisi jo luulla, että se suojelee esimerkiksi sähköyhtiöiden tsekkiläisiä ja itävaltalaisia omistajia.

Kun olot ja toimeentulo ovat tuollaiset, ei niin paljon ihmettele sitä, miksi koirista ei huolehdita kuten meillä. Mukana on tietenkin myös välinpitämättömyyttä ja kulttuurieroja. Niiden voi pelätä olevan pysyvämpiä kuin köyhyyden.

Aleksinin tila ja tarha

Aleksinin koiratarha on entisellä valtiontilalla hieman syrjässä Kavarnan keskustasta sisämaahan päin. Mustameri on linnuntietä noin kolmen kilometrin päässä. Tilan päärakennus on lähes satametrinen kolossi, jonka koko alakerta on toiminut karjasuojana. Ylemmissä kerroksissa ovat olleet toimistot ja muut yhteiset tilat. Nyt ne ovat perheen asuinkäytössä.

zorrojatila

Zorro Aleksinin maatilan edessä. Yläkerta on asuintiloina.

Maatilalla näyttää pidetyn lehmikarjaa, sikoja ja hevosia. Karjasuojissa on tilaa noin 400 eläimelle. Nyt niissä majailee pari valtavankokoista emakkoa porsaineen, muutama lehmä ja talvisin parikymmentä hevosta sekä ponia. Ulkoalueella oleva katoksellinen aitaus toimii tarhana noin 20 häkkikoiralle.

Lehmille ja jykevälle sonnipojalle – biisonille kuten Aleksin sanoo - sekä muutamalle lämminveriselle on omat 3-4 hehtaarin tukevasti aidatut laitumensa. Lehmilaitumelle ja sikalarakennukseen koirat eivät mene jostakin syystä koskaan, mutta saattavat käydä ja nukkuakin hevoshaassa.

Päärakennuksen ympärillä on peltoa ja pensoittunutta joutomaata runsaat 30 hehtaaria. Hieman lännempänä avautuvat silmänkantamattomat viljelylakeudet. Pelloista enää noin 10 hehtaaria kuuluu tilaan, sillä enimmät on lohkaistu pois yksityistämisen yhteydessä ja myyty ties kenelle oligarkille.

pollet

Nämä lämminveriset eivät ole turistien käytössä. Varsa näyttää ja kalisuttaa hampaitaan alistumiseleenä. Rähjä kävi välillä komentamassa hevoslaumaansa, jos se tunkeutui liian lähelle Rähjän nukkumapaikkaa laitumen puolella.

Aleksinin sittemmin hankkimaan tilaan jäänyt peltotilkku ei erillisenä lohkona ja kokonsa puolesta ole kiinnostanut ilmeisesti ketään. Suomessa tuollaisesta lohkosta kilpailtaisiin verissäpäin ja maksettaisiin lopuksi lähes 100 000 euroa.

Maatalouskoneita tilalla ei ole edes ruostumaan ellei mukaan lasketa kannulypsykonetta liikuteltavine kompressoreineen. Toukokuussa käydessämme Aleksinin kumppani niitti pellot Ursuksellaan. Ensimmäinen sato oli lähes yksinomaan metriseksi ehtinyttä jättiputkea, sitä, jota yritetään kitkeä meiltä pois. Jättiputki sopii kuitenkin rehuksi ja sitä on myös viljelty rehukäyttöön. Aleksin näytti myös ostavan tuorerehua ja paalattua heinää. 

Tilan itäpuoli nojaa Suomen mittakaavassa valtaviin viljasiiloihin. Jos mittaluokat kiinnostavat, kerrottakoon, että niihin mahtuisi noin neljännes kaikesta Suomessa viljellystä rukiista. Mikäli siilot aiottaisiin täyttää Suomesta tuodulla rukiilla, saalis pitäisi kerätä uskomattomankuuloisesti lähes 800:lta eri maatilalta.

Bulgarian tilakoolla, suurtilojen silminnähden hyvällä tehokkuudella ja viljavuudella varasto voi juuri ja juuri riittää yhden sikäläisittäin tavallisen, jopa pienen, 3000 hehtaarin vehnätilan tarpeisiin.

Aleksinin pikkutilan länsi- ja pohjoispuolet rajautuvat kauempana kohisevaan valtatiehen ja eteläpuoli laajaan ja koirillekin läpipääsemättömään piikkipensaikkoon.

Vartiotehtäviä ja huomionkipeyttä

Pihakoirat tuntevat tilan rajat ja vartioivat aluetta omana reviirinään. Lauman kesken näytti syntyneen jonkinlaista työnjakoa. Se on ensinnäkin jakautunut kahdeksi joukoksi päärakennuksen molemmin puolin. Care ja Jiji ovat rohkeasti kaukana pohjoisesta tulevan kujan risteyksessä. Paikka on vaarallinen, sillä jos koirat joutuisivat yllätetyiksi, ne eivät ehtisi saada apua päälaumalta, vaan voisivat päästä jopa hengestään.

Iso, rotevanpuoleinen ja loputtoman ystävällinen Rähjä ja ihmisarat Scoopy-Doo sekä Liziska löytyvät etupihalta. Lehma ja pulska Natalia näyttivät asettuneen vartioimaan takapihalle aukeavaa ruokavaraston ovea - kenties henkilökohtaisista syistään. 

pinzer

Pinzer keväällä. Se touhusi mielellään muun nuorison kanssa pellolla myyräjahdissa.

Pellolla tilan pohjoislaidalla on lähes aina koira tai pari myyräjahdissa, joten siltäkään suunnalta tilalle ei pääse huomaamatta. Useimmin pellolla touhusivat Zorro, Pinzer ja Asja.

Etelä- ja itäpuolella ei ole asutusta, eikä siis vieraita koiriakaan uhkana, joten se ”rintamasuunta” näytti tulevan vartioiduksi takapihan portilta. Vanhimmat ja arimmat koirat olivat vielä lyöttäytyneet omaksi kiinteämmäksi laumakseen, joka viihtyi turvallisesti etuvartioiden takana pihapuun katveessa. Siellä Gusanga ja Lumi kirputtivat ja hoitivat vuoronperään toistensa turkkeja.tila

Pihapuu, jonka varjossa sisäpihalla majaileva vanhempien ja arempien koirien lauma viihtyi.

Kun joku koirista valpastui outoon ääneen tai havaitsi epäilyttävää liikettä, annettiin hälytys, ensin pieni urahdus ja jos aihetta ilmeni, varsinainen yleishälytys. Silloin häkkikoiratkin riehaantuivat haukkumaan ja lauma säntäsi tulijaa kohti valtavan metelin säestyksellä.

kisu

Koiraa voi käyttää myös tyynynä - ainakin jos on kissa.

Ensimmäisellä kerralla tuota kohtaamista ei voinut olla säikähtämättä ja vaikka tiesi etukäteen, ettei laumassa ole ainoatakaan vihaista koiraa. Sellaisia emme tavanneet missään. Pian koko lauma liehakoi ympärillä ja kerjäsi huomiota sekä rapsutuksia ja asettui lopuksi varjopaikkoihin makuulle. Toinen korva vahti ja toinen kuunteli ihmisen touhuja kuin ohjeita ja käskyjä odottaen. Välillä joku kissoista käveli laiskasti pihan poikki ja heittäytyi loikoilemaan jonkin lystikkään koiran kainaloon.

vaari

Ystävällinen mutta arka koiravaari, joka on ilmestynyt tarhalle kesän aikana. 

Pihakoirien viihtyvyydessä ja oloissa ei näyttäisi olevan suurempaa huomauttamista vaan elämä sujuu turvallisesti lauman parissa ja ruoan äärellä. Vain aniharva koira jättää lauman pysyvästi.

Jos pihakoirien olot ovat ainakin kohtuulliset ja kesäiseen aikaan jopa lokoisat, samaa ei voi sanoa häkkikoirista. Aitauksissa on kyllä runsaasti tilaa, jokaiselle katto päänsä päälle ja ruokahuoltokin toimii, mutta kuten häkkikorilla aina, ikävystyminen ja ihmisen huomion puute vaivaavat koiria suunnattomasti.

Kaikki häkkikoirat eivät kuitenkaan pärjäisi laumassa saati kadulla, josta useimmat on pelastettu. Eli vaihtoehtoja ei noissa oloissa ole. Lottovoittoon verrattavalla onnella joku häkkikoira voi päätyä adoptoitavaksi kuten Junille ja Belzolle on käynyt vieläpä elämänsä ehtoopuolella.

Georgiev Alekov alias Aleksin

Aleksin on 56-vuotias ja ukrainalaissyntyinen vaimonsa Natalia lähes parikymmentä vuotta nuorempi. Lapsia on kaksi, vanhempi tytöistä on 14-vuotias ja nuorempi esikouluiässä.

Ennen pikkutilalliseksi ryhtymistään Aleksin on omistanut kuntosaleja ja onpa hän toiminut paikallisen öljypohatan henkivartijanakin. Noilta ajoilta on muistona 2. ja 3. danin mustat vyöt, toinen kontaktikaratesta.

alexin

Aleksin tuli tilalleen ensin vuokramieheksi. Vuoraa nostettiin vuosi vuodelta kunnes kävi edullisemmaksi ostaa tila kuin jatkaa vuokralaisena.

Vaikka Aleksin on teräväpäinen ja työteliäs kuin muurahainen, eläminen on hyvin niukkaa ja kuuluu käyvän vuosi vuodelta yhä niukemmaksi. Lisäksi lapset ovat varttumassa ja Aleksinin mukaan hänellä pitäisi olla heille tarjottavanaan muutakin kuin pari lehmänkantturaa. Pieni turistibisnes rannan tuntumassa ei levennä leipää kuin lomasesongin ajan.

Aleksinilla on muitakin ongelmia. Nimittäin eläimet. Hän haalii löytämänsä kulkukoirat tarhalleen ja ruokkii ne parhaansa mukaan, nyttemmin yhdistyksen avustuksella.

Vaikka tilalla on vain vähän peltoa, sen rakennukset sopisivat sellaisinaan lihakarjalle. Vilja on halpaa ja sitä saisi kivenheiton päästä. Kun ehdotin, että myy lehmät, osta mylly ja aluksi muutama mulli sekä emakko ja ala lihantuottajaksi, Aleksin torjui ajatuksen jo periaatteesta. Hän nimittäin sanoi, ettei kykene myymään teuraaksi sellaista eläintä, jota on hoitanut ja joutunut katselemaan silmiin.

Varsinkaan vieraille hän ei myisi yhdenyhtä porsasta tai mullia, sillä hän pitää paikallisia kotiteurastustapoja – muistuttavat halal- tai kosher-teurastusta – julmina.

Niinpä jäljelle jää enää maidontuotanto. Sikäläisin hinnoin ja kustannuksin tulot jäävät muutamaan euroon päivässä.

Lisärehuksi kaikille eläimilleen, myös koirilleen, Aleksin noutaa paikallisesta leipomosta ylipäiväisiksi käyneitä leipiä ja leivonnaisia. Suomen oloissa ne olisivat kaatopaikkatavaraa, mutta vielä 90-luvun alussa jotkut suurleipomomme myivät ylijääneitä leipomuksiaan karjankasvattajille. Rehuna ne olivatkin mitä säilyvintä, sillä leivät ja pullat eivät kelvanneet hiirille, myyrille tai rotille. Rekkakuorman kokoiseen kasaan ei ilmestynyt viikkojen kuluessa edes pientä homepilkkua toisin kuin Bulgariassa näyttää käyvän.

Karja työllistää muutenkin paljon, sillä lypsytöiden lisäksi Aleksin jakaa tilamaidon asiakkailleen. Koirista varsinkaan heille ei voi hiiskua sanaakaan, sillä ne koettaisiin hygieniaongelmana.

Lomalennolla ukkokotiin

Koirien matkustuskunto pitää tuontisääntöjen mukaan tarkistuttaa eläinlääkärillä. Todistus ei saa olla 24 tuntia vanhempi. Niinpä käytimme Belzon ja Pinzerin vielä kerran Varnassa. Se ei onnistunut juuri lennon edellä, sillä kone lähti niin varhain.

belzo

Vielä keväällä niin valkoinen turkki ja koko Belzon olemus oli saanut kärsiä ensin ihmisiuhrejakin vaatineista rankkasateista ja sitten + 40 astetta hipovasta helteestä. Belzo on jo nyt kohentunut tuosta kuin toiseksi koiraksi. 

Kaikkien tarkistusten, laboratoriotestien, rokotusten ja häätöjen sekä määräaikojen jälkeen koirien voi uskoa olevan tautivapaampia ja paremmassa rokotesuojassa kuin yhdenkään suomalaisen koiran sillä hetkellä. Kaikki on myös dokumentoitu koirien passiin ja muihin tuontiasiakirjoihin. Joten erään eduskunnankin asiantuntijanaan käyttämän eläinsuojelujärjestön rescue-koirista tuntema huoli ”Jos ekinokokkoosi leviäisi Suomeen, sen jälkeen ei voisi marjoja ja sieniä syödä suoraan metsästä”  lienee riskiin nähden ylimitoitettu.

Pinzer ja Belzo matkustivat täysin hermoilematta, olihan heitä kuljetettu autolla tarkistuksesta toiseen jo useita satoja kilometrejä Varnan ja Kavarnan välillä.

Varnan lentokentällä koirat vietiin kopeissaan lähtöselvitykseen matkatavarana, josta touhu jatkui sikäläisen henkilökunnan ystävällisellä opastuksella. Suomessa koirat luovutettiin takaisin matkatavaralinjaston läheltä. Sitten vain Tullin punaista linjaa eteenpäin asiakirjat mukana ja koirat yhä kopeissaan. Tulliselvitys sujui asialliseen tyyliin ja ongelmitta.

Kotiimme päästyään Pinzer loikkasi reippaana kopista, sipsutteli huoneet ja pihan ympäriinsä ja asettui taloksi ryhtyen vahtimaan lähes saman tien.

Myös Belzo ymmärsi heti, että tässä on hänen uusi kotinsa, nukkui matkasta väsyneenä ja pyysi sitten päästä tutkimaan uutta reviiriään. Toisiin koiriin se ei kiinnittänyt kovin paljoa huomiotaan eivätkä muut siihen. Ainoa koira, jonka Belzoa enemmän kiinnosti, oli samalta tarhalta tullut Taatu. Vaarit olivat nähtävästi tutustuneet jo Bulgariassa jos sellaista saa päätellä molemminpuolisesta hännänhuiskutuksesta ja kaikesta muustakin Taatulle epätyypillisestä kaverillisuudesta.

Monet vuodet häkkikoirana ollut Belzo on lihaskunnoltaan heikko ja lenkit ovat olleet vain lyhyitä tassutteluja. Aluksi se joi pelottavan paljon ja arvelimme, että sillä voisi sittenkin olla joku piilevä sairaus. Mutta tarhan oloissa se oli oppinut juomaan paljon silloin, kun raikasta vettä on ollut saatavilla. Pian Belzo huomasi, että vesi ei lopu, ja se luopui juomatavoistaan eli ”raitistui”.

Koska koiran veriarvot olivat huonot, hankimme Tsvetanilta hänen suosittelemansa vitamiini- ja hivenainevalmisteet. Liiallinen juominen huuhtoo pois vesiliukoisia vitamiineja ja mineraaleja, joten lisäsimme niiden saantia tilapäisesti yli ohjeannoksen Nutri-Plus -geelillä.

Nyttemmin Belzo on toipunut paljon ja jaksaa jo tehdä puolen kilometrin tassuttelukierroksen ja muut ulkoilut.

Eihän Belzo tuosta enää nuorene vaan kukas tässä. Rauhallinen ja jyhkeänkokoinen ukkeli tuntuu kuitenkin viihtyvän luonamme, käy ymmärtäväisin ilmein seurailemassa touhujani ja lepäilee vankeutensa rasituksista – ihmisen iässä 35-vuotisesta.

Muut ajat Belzo hoitaa turkkiaan ja tarkkailee ympäristöään. Vieraiden tullen hän tarjoaa miehekkäästi isoa tassuaan ja suo naishenkilöille poskisuudelman vanhaan kunnon herrasmiestyyliin.

A & P (27.8.2014)

Ajankohtaista

Eläinten viikon tapahtuma 2017

Olemme mukana lauantaina 7.10.2017 eläinten viikon tapahtumassa Turun Skanssissa kello kymmenestä ...


Syksyn yhteistilaus-kampanja on päättynyt

Syksyn yhteistilaus-kampanjan tuotto hienot 736 euroa! Kiitos kaikille lahjoittajille. Näin te ...


Bradatko etsii ikiomaa kotia Suomessa

Bradatko, sai kodin kotihoitajansa luota! Uros, syntynyt n. 2015 kesällä Katso kotihoitajan pitämää ...


Ruska etsii uutta kotia Suomessa

Ruska, sai uuden kodin Narttu, syntynyt 2009, erityisadoptio Kodinvaihtaja, joka etsii uutta kotia ...


Pihakirppis Ylöjärvellä 29.7.2017 klo 12:00 alkaen

Tervetuloa kirppistelemään ja viettämään mukavaa kesäpäivää hyväntekeväisyyshengessä 29.7. klo 12:00 ...


Kummi, onko yhteystietosi muuttunut?

Ota yhteyttä osoitteeseen kummi.bulgariankoirat@gmail.com, niin päivitämme tietosi ja saat taas ...


Yhteistilaus-kampanja 30.6.2017 on päättynyt

Yhteistilauskampanjan tuotto oli kunnioitettavat 754,40 euroa! Kiitos jälleen kerran kaikille ...


Paketti joulupukin maasta!

Halki Euroopan on matkannut virikepaketti tarhan koirille ja kissoille. Vielä viimeiset kymmenet ...


Kotia etsiviin lisätty

Pipsa, Poka, Bradatko, Rufas, Minttu, Nelli, Melli ja Siru ...


Rokotuskampanja on päättynyt

Rokotuksiin tuli yhteensä 475,00 euroa! @-->----- Ruusuiset KIITOKSET kaikille lahjoittajille: ...