Tauti-info

Rabies (vesikauhu ja eläinten raivotauti)

Rabies on viruksen aiheuttama, ensisijaisesti eläinten kantama tauti. Kaikki nisäkkäät voivat kantaa rabiesvirusta. Rabiesvirusta kantavan eläimen puremat tartuttavat ihmisen. Myös eläimen syljen joutuminen rikkinäiselle iholle tai limakalvolle voi aiheuttaa tartunnan. Taudin itämisaika vaihtelee eläimellä viikoista muutamiin kuukausiin. Ihmisellä taudin itämisaika on pitkä, 10 päivästä muutamaan vuoteen. Useimmiten kuitenkin 20-90 päivää. Sairastunut eläin voi levittää tautia jo eteenpäin joitakin päiviä ennen oireiden puhkeamista, koska eläin erittää virusta sylkeen muutamia päiviä ennen oireiden alkua. Koirilla useimmiten huomaamatonta esivaihetta seuraa joko raivoisa tai hiljainen oirekuva. Virus etenee hermoratoja pitkin keskushermostoon ja aivoihin, jossa se lisääntyy nopeasti. Keskushermoston kautta virus leviää kaikkialle elimistöön. Viruksen monistumisesta johtuvat hermokudosvauriot aiheuttavat vaihtelevia keskushermosto-oireita ja tyypillisesti muuttaa eläimen luontaista käyttäytymistä.
Ihmisillä mahdollista rabiestartuntaa voidaan hoitaa rokotussarjalla ja rabiesviruksen vasta-ainetta sisältävällä immunoglobuliinilla. Tauti pitää hoitaa ennen sen puhkeamista, koska sen kulkuun ei voi vaikuttaa enää puhkeamisen jälkeen. Koiralla rabiesta ei voida parantaa. 

Bulgaria kuuluu matalan riskin alueeseen Rabieksen osalta.

Lähteet:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/raivotauti-eli-rabies/ (Ruokavirasto)
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00598 (Terveyskirjasto)


Anaplasmoosi

Anaplasmoosi on punkkien kautta tarttuva infektiotauti. Bakteerin siirtyminen punkista nisäkkääseen tapahtuu hiirillä tehtyjen tutkimusten perusteella 24–48 tunnin kuluttua punkin kiinnittymisestä. Anaplasma säilyy tartuntakyisenä punkin sylkirauhasessa. Jos bakteerit ovat sylkirauhasessa tartuntakykyisessä vaiheessa ja niitä on riittävästi, infektio voi siirtyä punkista nisäkkääseen nopeamminkin. Oireet ilmeneveät 1-2 viikon kuluttua tartunnan saamisesta ja ovat epämääräisiä yleissairausoireita, esimerkiksi kuumeilua, uneliaisuutta ja ruokahalun heikkenemistä. Yli puolella sairastuneista koirista esiintyy lihas-luustoperäistä kipua.  Osalla koirista esiintyy myös imusolmukereaktioita sekä pernan ja maksan suurentumista. Sairauteen voi liittyä vaaleat limakalvot, vatsa-aristusta sekä oksentelua tai ripulia. Sairauden kulku voi edelleen mutkistua ja koiralle voi kehittyä immuunivälitteinen moniniveltulehdus, verihiutalekato tai immuunivälitteinen punasolujen hajoaminen. Bakteeri hoidetaan antibioottikuurilla. 

Lähteet:
http://www.koiratpunkkejavastaan.fi/mika-on-anaplasmoosi/ (Koirat Punkkeja Vastaan)


Ekinokokkoosi

Ekinokokkoosi on Echinococcus granulosus tai Echinococcus multilocularis loismadon aiheuttama tauti. E. granulosus ja E. multilocularis ovat heisimatoihin kuuluvia lihansyöjien loisia. Heisimatojen elinkiertoon kuuluu madon aikuisvaihe pääisännässä ja toukkavaiheet väli-isännässä. Aikuiset ekinokokki-madot elävät lihansyöjäeläinten ohutsuolessa. Madon munat leviävät pääisännän ulosteen välityksellä ympäristöön ja sitä kautta väli-isäntään. Ihminen voi toimia molempien heisimatolajien väli-isäntänä. Ihminen voi saada tartunnan esimerkiksi koiran, ketun tai suden ulosteen tai sen saastuttaman veden välityksellä. Myös koiran turkkiin tarttuneet madon munat voivat siirtyä ihmiseen. Koirien ekinokokkoosi voi aiheuttaa ihmiselle kystisen tai alveolaarisen ekinokokkoosin. Koirilla ekinokokkoosi on mahdollista hoitaa. 

Lähteet:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/zoonoosikeskus/zoonoosit/loisten-aiheuttamat-taudit/ekinokokkoosi/ (Ruokavirasto)
https://www.duodecimlehti.fi/duo93212 (Duodecim)


Leishmanioosi

Leishmania tarttuu koiraan tavallisesti hietasääsken puremasta, joka toimii taudin kantajana. Toinen tartuntamuoto on ihohaavojen kautta. Sairas emä voi myös tartuttaa pennut istukan kautta.
Koiran verenkiertoon päästyään loiset lisääntyvät makrofageissa eli syöjäsoluissa. Viskeraalisessa muodossa loiset kulkeutuvat veren syöjäsolujen mukana sisäelimiin ja valloittavat ne. Kutaanisessa eli ihomuodossa loiset pysyvät iholla.
Kaikki Leishmania loisen infektoimat koirat eivät kehitä sairautta. Koiran immuunipuolustus vaikuttaa sairauden kehittymiseen. Koirilla, joilla on heikko soluvälitteinen immunologinen puolustus ja voimakas vasta-ainetuotanto, kehittyy kliininen sairaus. Tartunta ihmiseen tapahtuu infektoituneen hietasääsken välityksellä. Leishmanioosi on krooninen sairaus, jonka oirekuva vaihtelee. Tartunnan saamisesta oireiden alkamiseen kestää joistakin viikoista yli 4-6 vuoteen. Yleisoireet kehittyvät hitaasti ja etenevät: väsymys rasituksessa, painon lasku, karvapeitteen huononeminen. 90 %:lla oireilevista koirista on iho-oireita, esimerkiksi kuiva ja hilseilevä iho. Toiseksi yleisin oire iho-oireiden jälkeen ovat huomattavasti suurentuneet imusolmukkeet. Muita oireita voivat olla kuumeilu, sidekalvontulehdus, suurentunut perna, nenäverenvuodot, kynsimuutokset, silmän värikalvontulehdus, moniniveltulehdukset, munuaisoireet (glomerulonefriitti) ja suun haavaumat. Tavallisin kuolinsyy on munuaisten vajaatoiminta. Sataprosenttisesti tehoavaa hoitoa kliinisesti sairaalle koiralle ei ole olemassa. Hoidolla pyritään oireiden paranemiseen, mutta loisesta ei pääse eroon. Koirien hoito on vaikeampaa kuin ihmisten ja taudin uusiminen on tavallista.

Lähteet:
https://koirakissaklinikka.fi/koira-artikkelit/leishmanioosi-koiralla (Koira-Kissaklinikka)


Dirofilaria immitis (sydänmato)

Sydänmato tarttuu koiraan tartuntakykyisiä toukkamuotoja sisältävän hyttysen imiessä verta. Osa Suomessa elävistä hyttyslajeista voi toimia myös vaadittavana väli-isäntänä. Täysikasvuinen sydänmato voi olla yli 30cm pitkä. Täysikasvuisuuden saavuttamiseen toukalla kestää yli puoli vuotta.
Madot elävät keuhkovaltimoissa ja matonaaraat synnyttävät verenkiertoon toukkia, jotka voivat siirtyä välittäjäisäntään, eli hyttyseen, hyttysen imiessä verta. Toukka kehittyy hyttysessä ja tartunta voi taas siirtyä seuraavaan hyttysen välityksellä. 
Sydänmatotartunnassa yleensä sydämen oikea puolisko laajenee ja seinämän paksuuntuminen aiheuttaa hengitystieoireita. Munuaisviat ovat mahdollisia ja maksa voi vaurioitua kroonisen verenkiertohäiriön seurauksena. Osa tartunnoista on oireettomia. Sydänmato on mahdollista hoitaa ja useimmat koirat paranevat hoidon myötä.

Lähteet:
https://web.archive.org/web/20111006001104/http://www.koirauutiset.com/sivut/artikkelit/loisriskit.html (Koirauutiset)


Dirofilaria repens

Dirofilaria repens on koirien ja muiden lihansyöjien loinen, joka tarttuu hyttysten välityksellä. Loistoukkien kehittyminen aikuiseksi kestää 6-7 kuukautta. Aikuinen naaras on 25-30 cm pituinen ja se tuottaa verenkiertoon tuhansia toukkia päivässä. Loistoukat voivat levitä hyttysten välityksellä myös ihmiseen ja aiheuttaa loistoukkia sisältäviä tulehduspesäkkeitä muun muassa ihon alle. Ihmisessä ne eivät kuitenkaan kehity aikuiseksi. Dirofilaria repens on sukua Dirofilaria immitikselle ja siihen käytetään samaa hoitoa. Dirofilaria repens aiheuttaa yleensä lieviä oireita ja se havaitaan (sattumalta) muiden tutkimuksien yhteydessä. Loistartunta on mahdollista hoitaa.

Lähteet:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/koirien-maahantuontiin-liittyvat-riskit/dirofilaria-repens/ (Ruokavirasto)


Borrelioosi (Lymen tauti)

Borrelioosi on puutiasen levittämän Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama infektio. Joskus harvoin tartunta voi tapahtua paarmojen tai muiden pistävien tai purevien hyönteistenkin kautta. Ihmisen akuutissa taudissa on tavallisesti tulehduspesäke ihossa ja vähäisiä yleisoireita. Krooninen tauti on monimuotoinen, ja siihen voi liittyä esimerkiksi nivelten, ihon ja hermoston oireita. 
​Yleensä koirat ja kissat eivät saa oireita borreliatartunnasta. Tartunnan saaneista koirista sairastuu noin 5 % ja kissoista vielä harvempi, jos yksikään. Eläinlääkärien mukaan oireisiin kuuluvat lämpöily, huono syöminen ja niveltulehduksesta johtuva ontuminen. Lemmikin punkit ovat harvoin ihmisen infektion lähde. Koiran välityksellä ihminen voi saada tartunnan vain koirassa olleen punkin puremasta, mutta tämä on hyvin harvinaista. Turkista irrotettu punkki puree vain harvoin uudelleen. Punkkien välittämiä sairauksia hoidetaan pitkällä antibioottikuurilla. Hoito tehoaa paremmin, mitä varhaisemmassa vaiheessa koira saadaan hoitoon.

Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00063 (Terveyskirjasto)
https://evidensia.fi/hoitovinkit/punkin-purema-koiralla/ (Evidensia)


Ehrlichiat

Ehrlichioosia aiheuttavat Ehrlichia canis (yleisin), Ehrlichia chaffeensis ja Ehrlichia ewingi ovat punkkien levittämiä riketsiabakteereita. Niiden pääasiallisena levittäjinä pidetään ruskeaa koirapunkkia (Rhipicephalus sanguineus). Taudilla tunnetaan kolme vaihetta: akuutti, subkliininen ja krooninen vaihe. Siirryttyään punkista koiraan E. canis -bakteerit infektoivat mononukleaarisia valkosoluja. Ehrlichia ewingi infektoi lähinnä neutrofiilisia granulosyyttejä. Taudinkuva vaihtelee, sillä koira voi kantaa sairautta täysin oireettomasti pitkiäkin aikoja. Kun oireita ilmenee, niihin kuuluu kuumetta, väsymystä, syömättömyyttä ja alipainoisuutta. Ehrlichia ewingi -infektion ensimmäisinä oireina esiintyy yleensä ontumista ja moniniveltulehdusta. Lisäksi erlichioosia sairastavilla tavataan trombosytopenian, eli verihiutaleiden vähyyden seurauksena verenvuototaipumusta, joka ilmenee etenkin iholla ja nenäverenvuotoina. Myös neurologiset oireet, kuten oksentaminen, ripulointi sekä silmien leesiot ja tulehdukset on yhdistetty sairauteen. Hoitamattomana infektio kestää pitkään. E. canis infektioiden onkin todettu kestävän jopa yli 10 vuotta. Infektiota voidaan hoitaa pitkällä antibioottikuurilla. Yleensä hoito on tehokas, mutta on myös tapauksia, joissa infektiosta ei ole päästy eroon.

Lähteet:
https://www.movet.fi/tutkimukset/ehrlichia-canis-pcr-bluuydin/ (Movet)


Resistentit bakteerit: MRSA, MRSP, ESBL

MRSA on metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus -bakteeri. Staphylococcus aureus on yleinen bakteeri ihmisen iholla ja nenän limakalvoilla. Lemmikillä MRSA on harvinainen, mutta joskus se voi aiheuttaa lemmikille infektion. Joskus  lemmikki voi olla myös MRSA bakteerin oireeton kantaja. Resistenssin takia yleisimmin käytetyt antibiootit eivät infektioon, jonka vuoksi infektio on usein vaikeammin hoidettavissa. Lemmikki pystytään kuitenkin yleensä hoitamaan terveeksi. 

ESBL-entsyymin (Extended Spectrum Beta Lactamsase) omaavalla bakteerilla on entsyymin takia resistenssi monia antibiootteja kohtaan. Tämän takia yleisimmin käytetyt antibiootit eivät tehoa bakteerin aiheuttamiin infektioihin ja ne ovat usein vaikeammin hoidettavissa. Yleisimmin entsyymi on Escherichia coli – tai Klebsiella -bakteereissa, joita löytyy terveiden koirien ja kissojen limakalvoilta ja suolistosta. E. coli -bakteeri on tavallinen infektion aiheuttaja esimerkiksi virtsatietulehduksissa. Joskus bakteerilla voi olla ESBL-entsyymi, mikä hankaloittaa sairauden hoitoa.

MRSP eli metisilliinille resistentti Staphylococcus pseudintermedius on bakteeri, jolla voi olla resistenssi monia antibiootteja kohtaan. Bakteeria löytyy terveiden koirien ja kissojen iholta, sieraimista, suusta sekä perianaalialueelta. Yleisimmin käytetyt antibiootit eivät tehoa MRSP:n aiheuttamaan infektioon ja infektio on usein vaikeammin hoidettavissa. Parannuttuaan eläin jää usein MRSP-bakteerin oireettomaksi kantajaksi. Eläin voi olla MRSP-bakteerin oireeton kantaja myös ilman edeltävää infektiota.

MRSA, ESBL ja MRSP voivat siirtyä eri lajien välillä. MRSA siirtyy harvoin ihmisestä lemmikkiin ja MRSP sekä ESBL harvoin lemmikistä ihmiseen. 

Jos lemmikillä diagnosoidaan antibiooteille resistenttien bakteerien aiheuttama infektio, noudata eläinlääkärin antamia hoito-ohjeita. Käsihygienian kanssa täytyy olla erityisen huolellinen ja lemmikki ei saa olla tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on alentunut immuunipuolustuskyky. Kontaktia toisten lemmikeiden kanssa tulee välttää, kunnes infektio on parantunut. 

Lähteet:
https://evidensia.fi/hoitovinkit/multiresistentit-bakteerit-lemmikeilla-esbl-mrsp-ja-mrsa/#mikä-on-mrsa? (Evidensia)


 

Noudatamme Responsible Rescuen kriteereitä tautistestauksissamme!

 

 

Ajankohtaista

AUTA PIENTÄ NÄKEMÄÄN! 🐶👓 -keräys

Ihana vajaa vuoden vanha Vili saapui Suomeen kotihoitoon 15.7.2020. Kotihoitaja huomasi ...


LOUKKUKERÄYS 🐶🐱

Aktiivimme Niina asuu Leshnikovossa. Hän auttaa suuresti eläinten kanssa lähikylissä ja kaupungeissa ...


ROKOTUSKAMPANJA 💉🐈🐕

Koiratarhalla alkaa pian vuosirokotusten aika. Vuosittainen rokotuspäivä järjestetään Kavarnan ...


STERILOINTIKAMPANJA 🐕🐈✂️

Kevät tuo tullessaan kauniit aurinkoiset päivät Bulgariaan, mutta myös karun totuuden: kadut ovat ...


SOS-KERÄYS

Koronaviruksen takia todellinen huoli on kaduilla elävien koirien ja kissojen ruuan saanti. ...


Tiedotus

TIEDOTUS JA HÄTÄAPUKERÄYS! Bulgaria on julistanut hätätilan maahan tänään (13.3.20) kuukaudeksi. ...


Kutsu vuosikokoukseen

Kutsu vuosikokoukseen 21.3.2020 --------------------------------------- Hei Yhdistyksen ...


Lahjoituskuorman lähettämis keräys

APUA TARVITAAN LAHJOITUSKUORMAN LÄHETTÄMISEEN! 🐾 Keräämme tällä hetkellä varoja vuoden ensimmäisen ...


Puheenjohtajan uuden vuoden puhe

Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvää uutta vuotta 2020! Kulunut vuosi on ollut muutosten aikaa: ...


Lähemmäksi omaa kotia keräys

Keräys uuden tarhan hyväksi. Kaikki mikä Suomessa on helppoa on Bulgariassa vaikeaa. Joudumme ...